Yleistä standardeista

Mistä tietää, mikä maitotölkki kannattaa ostaa, jos haluaa pihistää ruokamenoissa? Tai että astianpesukone varmasti mahtuu keittiöremontissa sille varattuun tilaan?

Vastaus on standardoinnin ansiota. Maitotölkin hintaa on helppo vertailla, koska se on pakattu standardoituun litran pakkaukseen. Ja pesukoneen voi ostaa enempää miettimättä, sillä keittiöiden tilat ja astianpesukoneiden mitat on standardoitu.

Standardeja on siis kaikkialla, ja jokainen hyötyy standardeista, useimmiten huomaamattaan.

Standardit eli normit ovat yhteisten toimintatapojen luomista. Niiden tarkoituksena on helpottaa viranomaisten, elinkeinoelämän ja kuluttajien arkea: lisätä tuotteiden yhteensopivuutta ja turvallisuutta, suojella kuluttajia ja ympäristöä sekä helpottaa kotimaista ja kansainvälistä kauppaa.

Yhteisesti hyväksytyt käsitteet ja määritelmät järkeistävät toimintaa, nopeuttavat työtä, vähentävät virheitä ja väärinkäytöksiä sekä auttavat pääsemään entistä parempiin käytännön tuloksiin. Standardien ansiosta tuotteet, palvelut ja menetelmät sopivat siihen käyttöön ja niihin olosuhteisiin, joihin ne on tarkoitettu.

(juttu jatkuu videon jälkeen)

Pro Pilvipalveluiden HSEQ-järjestelmä kalvosarjana

Olemme koostaneet ytimekkään kalvosarjan, jonka avulla voitte tutustua palvelutarjontaamme. Lataa pdf-muotoinen kalvosarja alla olevasta linkistä.

Lataa kalvosarja (pdf)

HSEQ-järjestelmä videona

www.propilvipalvelut.fi/pro-palveluiden-esittely

Kun tuote on valmistettu standardien mukaan, se hyväksytään kansainvälisille markkinoille. Standardien avulla siis poistetaan kaupan esteitä.

Standardeja on käytetty kautta aikojen, esimerkiksi rakennettaessa Kheopsin pyramidia 4500 vuotta sitten; se on suurin ja tunnetuin Gizan egyptiläistä pyramideista.

Sähköalalla ensimmäisenä standardina pidetään Morsen aakkosjärjestelmää vuodelta 1832. Ensimmäinen standardisoimisjärjestö perustettiin Britanniaan 1901. Suomen standardisoimisliitto SFS on toiminut vuodesta 1924.

Standardit ryhmitellään kansainvälisen ICS-luokituksen (International Classification of Standards) mukaisesti. Standardit laaditaan yleensä eurooppalaisessa tai kansainvälisessä yhteistyössä ja vahvistetaan EN-, ISO- tai IEC-standardeiksi. Jokainen jäsenmaa vahvistaa standardit edelleen omassa maassaan ja antaa standardille kansallisen tunnuksen. Suomessa tunnus on SFS.

Tunnuksen alussa oleva kirjainyhdistelmä (kuten SFS, EN tai ISO) siis kertoo organisaation, jossa standardin teksti on laadittu. Jos kirjainyhdistelmiä on useampi, on standardi voimassa kaikissa organisaatioon kuuluvissa jäsenmaissa. 

Kuka tahansa voi osallistua

Kuka tai mikä organisaatio tahansa voi hankia ja käyttää standardeja. Ne julkaistaan asiakirjoina, ja niiden hankinta on maksullista, mutta niiden käyttö ja hyödyntäminen ovat ilmaisia. Standardeista saatavilla tuloilla rahoitetaan iso osa SFS:n ja sen toimialayhteisöjen standardisointityöstä.

Suomessa standardisointijärjestelmä on hajautettu. SFS on keskusjärjestö, ja se laatii standardit toimialayhteisöjensä kanssa. Näitä yhteisöjä on kaikkiaan 12, ja ne edustavat eri aloja, esimerkiksi muovituotteita (Muoviteollisuus ry.), kone- ja metalliteollisuutta (Metalliteollisuuden standardisoimisyhdistys) sekä maatalous- ja metsäkoneita (Luonnonvarakeskus).

SFS:n standardisointiryhmät puolestaan seuraavat alansa kansainvälistä (ISO) ja eurooppalaista (CEN) standardisointitoimintaa, vastaavat Suomen kannanotoista standardiehdotuksiin, huolehtivat tarvittavien asiantuntijoiden nimeämisestä työryhmiin sekä osallistumisesta eurooppalaisiin ja kansainvälisiin kokouksiin.

Ja kuka tahansa voi osallistua myös standardoimistyöhön, sillä ryhmän jäsenyys on kaikille avoin. Ryhmät pyritään kokoamaan laaja-alaisesti eri sidosryhmistä ja elinkeinoelämän eri aloilta. Uudet jäsenet perehdytetään standardisointiin ja sen prosesseihin. 

Hyödyt yhteiskunnalle mittavat

Eri maissa tehdyt tutkimukset osoittavat, että standardien hyödyt yhteiskunnalle ovat mittavia. Esimerkiksi Saksassa standardien taloudelliseksi hyödyksi on arvioitu 0,72 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Yrityksiltä saatujen vastausten mukaan vientimaan vaatimukset täytettiin käyttämällä EN-, IEC- ja ISO-standardeja. Etuina mainittiin myös sopimusten teon helpottuminen ja kauan esteiden väheneminen.

Standardien hyötyjä ovat myös laadun varmistaminen, kustannusten minimointi sekä terveys- ja turvallisuusriskien väheneminen. Standardeja käytetään myös tehokkaan viestinnän mahdollistamiseen kaupankäynnissä.

Suomessa Yhteiskuntavastuun yhdistys FIBS kartoitti vuonna 2016 sitä, mitä ohjeistoja yritykset käyttävät. Yleisimmin on käytössä ympäristöasioiden hallinnan ISO 14000 -standardisarja, jota käytti 62 prosenttia yrityksistä.

Toiseksi käytetyin on työterveys- ja työturvallisuusjohtamisen standardi OHSAS 18001. Standardia käyttää 38 prosenttia yrityksistä. Yhteiskuntavastuustandardia ISO 26000:tta käyttää 26 prosenttia organisaatioista; sen suosio on kolminkertaistunut vuodessa.

Tutkimuksessa ei tarjottu vaihtoehdoksi standardia ISO 9001, ja tästä syystä sen osuutta ei tiedetä. ISO 9001 on eniten käytetty hallintajärjestelmä maailmanlaajuisesti.

FIBS:n tutkimukseen osallistui 202 toimitusjohtajaa ja yritysvastuusta vastaavaa johtajaa Suomen Top 1000 -yrityksestä.

Lähde: Suomen Standardisoimisliitto SFS ry.

Mikä standardi sopii meille? Laatuasiantuntija vastaa.

Sopivin standardi valitaan yrityksen tarpeen mukaan. 

ISO 9001 on yleisin johtamisjärjestelmästandardi ja useimmiten se, josta kannattaa aloittaa. ISO 9001:n avulla saat jo monta asiaa yrityksessäsi kuntoon: järjestelmällisyyttä johtamiseen, tavoitteellisuutta tekemiseen ja tyytyväisempiä asiakkaita. 

Jos yrityksessäsi ympäristöasiat ovat tärkeitä, tai jos haluat parantaa yrityksesi kykyä vastata asiakkaiden kasvaviin vastuullisuusvaatimuksiin, valitse ISO 14001. Se on kattavin ympäristöasioiden hallintajärjestelmä ja kansainvälisesti tunnustettu standardi. 

Jos yrityksessäsi työturvallisuusasiat ovat tärkeitä, kannattaa avuksi ottaa ISO 45001 -standardi. ISO 45001:n etu on se, että se pakottaa yrityksen järjestelmälliseen työturvallisuuden johtamiseen, mikä lähes poikkeuksetta johtaa työtapaturmien ja sairaspoissaolojen vähenemiseen, henkilöstön työtyytyväisyyden paranemiseen ja kustannusten alenemiseen.

ISO 27000 -standardi voi olla tarpeen silloin, jos toimit tietoturvakriittisellä alalla tai haluat parantaa tietoturvallisuuden johtamista yrityksessäsi. ISO 27001 -standardi on luotettava osoitus siitä, että yrityksessäsi tietoturvallisuusasiat on hoidettu mallikkaasti.

Entäs jos nämä kaikki asiat ovat meille tärkeitä? Silloin voit aivan hyvin rakentaa toimintajärjestelmän täyttämään useamman standardin vaatimukset kerralla. ISO-sarjan standardit ovat rakenteeltaan samantapaisia, joten niitä voi hyvin käyttää yhdessä.

Standardia valitessa on hyvä huomioida myös asiakkaiden vaatimukset ja toimialan käytännöt. Joskus jonkin standardin mukainen järjestelmä voi olla jopa markkinoille pääsyn edellytys. Myös julkisissa hankinnoissa toimiva ja sertifioitu laatu-, ympäristö- tai TTT-järjestelmä voi tuottaa ratkaisevat lisäpisteet.